|
Kansallispuistoesitys valmistuu lähiviikkoina
Näin totesi viime perjantaina Kustavissa vieraillut ympäristöministeri Paula Lehtomäki. Hänen mukaansa kaavaillun kansallispuistoalueen suurimmat merensuojelulliset haasteet ovat Vakka-Suomen alueella. Kysymys on tällöin merenalaisten ekosysteemien säilyttämisestä ja luonnonkalakantojen kehittämisestä ja turvaamisesta. – Kansallispuistoalueen sisälle on tarkoitus rajata valtion omistuksessa olevat saaret ja aavan meren matalikot noin 20 metrin syvyyteen asti. Ranta-alueille kansallispuisto ei tule ulottumaan, sanoi ministeri Lehtomäki. Lehtomäki myönsi, että Vakka-Suomessa noussut kansallispuistovastaisuus vaikutti alueen pienentämiseen. Matalikot ovat joka tapauksessa alueen tärkeimpiä osioita. Merimetsokantaa on Lehtomäen mukaan mahdollisuus pienentää lain puitteissa. Lakia ollaan uusimassa siten, että metsästys poikkeusluvilla on tulevaisuudessakin mahdollista. – Itämeressä on 170 000 pesivää merimetroparia, joista Suomen rannikolla on vain 16 000 paria. Kannan vähentäminen ei siten onnistu ilman Itämeren maiden yhteistä kannan hallintapolitiikkaa. Mahdollisesti Vakka-Suomeen ulottuvasta kansallispuistosta ei muodostu hyljereservaattia. Hyljekantoihin liittyvät säädökset kirjataan kansallispuistolakiin. Kunnanjohtaja Veijo Katara toi esiin Kustavin kielteisen kannan kansallispuistoon. Kunnanhallitus katsoo, että Vakka-Suomen saaristoalueen suojelu on varmistettu yksityisillä luonnonsuojelualueilla, Natura-verkostolla ja muilla suojeluohjelmilla. Kustavin kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja Irja Skytén-Suominen katsoo kansallispuistomallin olevan raskas ja byrokraattinen. Hänen mukaansa siinä annetaan avoin valtakirja tuntemattomalle. Hän myös epäilee nyt kaavaillun alueen toimivuutta, kun pieniä alueita liitetään yhteen pitkien välimatkojen takaa. Kustavin kunnanhallituksen puheenjohtaja Antti Ääritalo totesi kyseessä olevan luottamuspula: kustavilaiset eivät luota Helsingin päättäjiin. Ministeri Lehtomäki vakuutti luottamuspulan olevan yksipuolista: ministeriössä luotetaan edelleen varsinaissuomalaisiin Ministeri Lehtomäen seurueeseen kuulunut Metsähallituksen aluejohtaja Stig Johansson luonnehti kansallispuistoa toimivammaksi malliksi kuin sitä, että kaikista valtion omistamista alueista muodostettaisiin erillisiä luonnonsuojelualueita. – Jos päädytään luonnonsuojelualueiden perustamiseen, niin silloin säätömahdollisuuksia ja paikallisuuden huomioimismahdollisuuksia on vähemmän. Aikoinaan laadittuun Perämeren kansallispuistolakiin ei kirjattu kalastuksen ja kalakantojen turvaamista. Lainsäädäntöä aiotaan Selkämeren kohdalla tässä kohdin uusia. Kalojen kutualueiden ja poikaspohjapaikkojen turvaaminen aiotaan sisällyttää perustamislakiin. Ympäristöministeriön ylijohtaja Timo Tammisen mukaan kansallispuistoalueeseen ei tulla liittämään ainuttakaan aluetta, jossa harjoitetaan tai jossa olisi mahdollisuus harjoittaa kalankasvatusta. Mikäli Vakka-Suomea ei tulla liittämään kansallispuistoon, täyttää jäljelle jäävä alue kansallispuistolta vaadittavat tunnusmerkit, sanoo ympäristöministeri Paula Lehtomäki. – Tosin silloin rajataan ulkopuolelle luonnonolosuhteiltaan varsin arvokkaita alueita. Nämä eivät ole yksinkertaisia asioita, ja meillä valmistelijoilla on taipumus tehdä niistä vielä monimutkaisempia kuin ne ovat. Harri Suomalainen 02.02.2010 |
Vakka-Suomen Sanomat