Etu
sivulle
Valpperin väki ei vielä saanut viemäritietoa

Tomi Mäensivu ja Katja Holttinen selvittivät Valpperissa keinoja haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyyn.
Tomi Mäensivu ja Katja Holttinen selvittivät Valpperissa keinoja haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyyn.
Nousiaisten Valpperissa keskiviikkona järjestetty jätevesi-ilta ei vielä tarjonnut vastausta asukkaiden peruskysymykseen: milloin kunta vetää viemärilinjan kylälle?
Kunnan taloussuunnitelmassa on varattu yhteensä 1,1 miljoonaa euroa kahdeksi seuraavaksi vuodeksi viemärirakentamiseen. Suunnitelma jätevesihankkeista tarkentuu tämän vuoden aikana, kun kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmaa päivitetään.
– Rahaa on varattu, mutta sitä ei ole korvamerkitty. Paljon mahdollista on, että liikkeelle lähdetään Koljolan ja Valpperin välisestä linjasta. Toteutusaikataulusta ei ole kuitenkaan tehty päätöksiä. Ensin pitää katsoa, paljonko liittyjiä olisi, sillä kunta ei hanketta sponsoroi, vaan kustannukset pitää kattaa liittymismaksuilla, kunnanhallituksen puheenjohtaja Jouko Heikkilä huomautti.
Heikkilän mukaan tarkempaan tietoa on luvassa kesällä. Ympäristösihteeri Tuija Lojander arveli, että jossakin vaiheessa kunnan viemäri Valpperiin saakka ulottuu.
– Valpperin taajama on niin tiuhaan rakennettu, että keskitetty ratkaisu on parempi kuin kiinteistökohtaiset puhdistusjärjestelmät. Minulla on sellainen käsitys, että kunnan viemäri tulee. Toinen vaihtoehto on kyläpuhdistamo, Lojander totesi.

Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskuksen Valonian Katja Holttinen selvitteli jätevesiasetuksen vaatimuksia haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyssä.
– Jollei viemäriverkostoon voi liittyä, niin kyläpuhdistamoja tai muutamien kiinteistöjen yhteisratkaisuja kannattaa miettiä. Kiinteistökohtainen järjestelmä on vasta viimeinen vaihtoehto, Holttinen opasti.
Holttinen muistutti, etteivät kuntien resurssit riitä viemäriverkostojen mittaviin laajennuksiin. Jos kunta ei viemäriä tuo, niin yhä suositumpi malli on osuuskunnan perustaminen. Nyrkkisääntö osuuskuntien kannattavuudelle on se, että kilometrin matkalla pitäisi olla ainakin viisi kiinteistöä tai neliökilometrin alueella 20 kiinteistöä.
– Osuuskunnan avulla voidaan järjestää keskitetty vesihuolto nopeallakin aikataululla, mutta työtä sen perustaminen vaatii. Alussa vastaanotto voi olla jopa murskaava, mutta kun hanke etenee, niin yleensä suurin osa alueen asukkaista haluaa liittyä osuuskuntaan.
KWH Pipe Oy:n Tomi Mäensivu esitteli Valpperissa kiinteistöjen yhteisratkaisuja ja kyläpuhdistamoja.
– Aika vähän kyliin on vielä yhteisiä pienpuhdistamoja rakennettu. Toivottavasti aktiivisuus lisääntyy, sillä isommissa yksiköissä kiinteistökohtaiset käyttökustannukset pienenevät, Mäensivu totesi.

 
Vesa Penttilä
04.02.2010

Vakka-Suomen Sanomat