|
Uudenkaupungin tehdas
selvisi hyvin taantumasta
NPK-lannoite on seoslannoite, joka sisältää samassa rakeessa ravinteena sekä typpeä, fosforia että kaliumia. Uudessakaupungissa käyttöaste oli heikoimpanakin aikana 80 prosentin luokkaa, kun koko konsernin NPK-kapasiteetista oli käytössä keskimääräisesti vain noin 65 prosenttia. – Täkäläisiin tuotantolukuihin on oltava todella tyytyväinen. Uudessakaupungissa viime vuosina tehdyt isot investoinnit maksoivat viime vuonna itsensä takaisin, Koivumäki luonnehtii. – Alkava kevätkausi näyttää sekin ihan kohtuulliselta, mutta syksystä kukaan ei osaa sanoa vielä mitään, hän jatkaa. Lannoiteteollisuudessa elettiin kasvun aikaa aina syksyyn 2008 asti, kunnes seinä tuli rajusti vastaan. Taisto Koivumäki sanoo empimättä, että hän ei ole kokenut pitkällä urallaan mitään vastaavaa. – Alamäki jatkui viime vuoden syksyyn, mutta nyt tilanne on taas normalisoitumassa. Tuotantomäärissä laskettuna olemme nyt suurinpiirtein samassa tilanteessa, missä oltiin vuonna 2007, Koivumäki vertaa. Lasku oli rajua myös Uudessakaupungissa, mutta joustavuuden lisäämiseksi tehdyt investoinnit säästivät tehtaan kuitenkin pahimmilta suoneniskuilta. – Tiivistettynä voi sanoa, että Uudenkaupungin tehdas ei kärsinyt lamasta likikään niin paljon kuin muut NPK-lannoitetehtaat kärsivät. Taisto Koivumäen mukaan maailmanlaajuisessa lannoitekaupassa mennään tällä hetkellä eteenpäin markkinahinnoilla eli enää ei alalla voida puhua etukäteen määrätyistä hintaportaista. Käytännössä pyrkimyksenä on edelleenkin, että lannoitevuoden alussa ostetut lannoitteet ovat halvempia kuin sesongin aikana ostetut. Uudenkaupungin näkövinkkelistä katsoen yksi oleellisimmista muutoksista Kemira GrowHow´n aikaan verrattuna on tapahtunut siinä, että vienti suuntautuu nyt aiempaa huomattavasti lähemmille markkinoille. U:gin tehtaan tuotanto jakaantuu melko tarkkaan tasan kotimaan ja ulkomaanviennin kesken. Vientimaista suurimmat löytyvät nyt Itämeren ympärysmaista ja pohjoisesta Länsi-Euroopasta, kun päävientimarkkinat olivat vielä Kemira GrowHow’n aikana ensisijaisesti Kauko-Idässä ja Afrikassa. – Vientisuunnan muutos alkoi käytännössä jo kesällä 2008, kun tehdas siirtyi maailman suurimman lannoiteyhtiön Yaran omistukseen, Koivumäki selvittää. Noin 220 ihmistä vakinaisesti työllistävä Uudenkaupungin tehdas kilpailee tuotantolukujensa puolesta Yara-konsernin suurimman NPK-yksikön tittelistä yhdessä Norjan Porsgrunnissa toimivan tehtaan kanssa. Vuositalolla U:gissa tuotetaan reilut 900 000 tonnia NPK-lannoitteita ja päälle vielä puolisen miljoonaa tonnia raaka-aineena käytettävää typpihappoa. – Seuraava tavoite on päästä NPK-puolella yli miljoonan tonnin rajan. Tuottavuus on avainsana siihen, että pysymme jatkossakin kilpailukykyisinä, Taisto Koivumäki ilmoittaa. Koivumäen mukaan U:gin tehtaan tuotantorakenteeseen ei ole odotettavissa lähivuosina isompia muutoksia, vaan niin käyttövarmuutta kuin tuotantovolyymejakin pyritään kehittämään jo olemassa olevien perusinvestointien kautta niin sanottuja pullonkaulainvestointeja hyödyntämällä. – Ilman ja vesien suojelu ovat luonnollisesti niitä asioita, joihin investoidaan koko ajan. Meillä on tiukat seurantavelvoitteet, mutta olemme alittaneet lupaehdoissa annetut päästötavoitteet selvästi, yksikönjohtaja korostaa. Ilmastoasiat ovat näkyvässä roolissa myös 7,7 miljardin euron liikevaihtoon viime vuonna yltäneen Yara-konsernin päämajasta Oslosta Suomeen tulevassa ohjeistuksessa, jota Taisto Koivumäki luonnehtii ”tarkkaan raamitetuksi ja standardoiduksi”. – Esimerkiksi turvallisuusasiat ovat vielä yhtä kertaluokkaa tärkeämmässä asemassa, mitä ne olivat Kemira GrowHow´n aikana, hän vertaa. Asko Tanhuanpää 03.03.2010 |
Vakka-Suomen Sanomat