|
Uudella yhdistyksellä kokous Velkualla.
Saaristolaiset haluavat itse
vaikuttaa kehityksen kulkuun
– Sehän on itsestäänselvyys, että yhdistystä tarvitaan. Uskomme, että saarilta löytyy voimaa, kun saaristoa kehitetään. Kun usein kehitystyötä tehdään ulkopuolelta, niin saaristossa saattaa tuntua siltä, että täällä jäädään jyrätyksi kehityksen alle. Kehityshankkeita olisi suunniteltava enemmän saaristolaisten ehdoilla, Hoffström esitti. Euroopassa pienten saarien välille on luotu yhteistyökontakteja, mutta Suomessa ei ole aiemmin ollut kansallisia saariyhteyksiä. Nyt uusi yhdistys pyrkii korjaamaan tilannetta. – Saariston asiat on tuotava esille niin, että ne ovat kristallisoituneet yhteiseksi sanomaksi. Saaristolaisten asemaa ei paranna se, jos meiltä lähtee ristiriitaisia viestejä. Hoffströmin mukaan yhdistyksen pitää vaikuttaa monella tasolla: alueellisesti, kansallisesti ja vielä EU-kuvioissakin. – Nyt pitää luoda visioita siitä, miten saaristo pidetään elävänä. Saaristossa tarvitaan kaikenikäisiä ihmisiä, monenlaisia työpaikkoja, monipuolisia palveluja ja erilaisia asumisvaihtoehtoja. Sananvaltaa ei luovuteta Yhdistyksen vuosikokous pidettiin Vaihelan kievarissa Velkuanmaalla. Samalla saarella asustelee Velkuan valtuuston puheenjohtaja Lasse Valtonen, jolla oli selkeä mielipide ajankohtaiseen keskusteluun kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta. – Velkualla pystytään edelleen tuottamaan palvelut kohtuullisin kustannuksin. Valtiovallalle on lähetettävä sellaista viestiä, että myös saaristossa tarvitaan palveluja ja lähidemokratiaa. Sananvalta voi olla uhattuna, jos pieni kunta liitetään osaksi isoa kokonaisuutta, Valtonen arveli. Salavaisten saarella asuva yritysasiamies Jorma Kylänpää huomautti, ettei saaristolaisuuden ongelmiin välttämättä aina löydy helppoja ratkaisuja. – Saaristolaisuus on haastava ja mielenkiintoinen asia, johon liittyy tuhansia eri puolia. Moni asia on jo kuitenkin mennyt eteenpäin saaristolaisten ansiosta ja yhteiskunnan tuella niin, että jokapäiväinen elämä on helpottunut, Kylänpää totesi. Skenaarioista vaihtoehtoja Tulevaisuuden tutkija Katriina Siivonen selvitteli kulttuurin merkitystä aluekehitystyössä. Samalla Siivonen esitteli Turunmaan aluetta koskevaa tulevaisuuden skenaariotutkimusta. – Skenaario ei ennusta vain yhtä tiettyä tulevaisuutta, vaan se kuvailee useita vaihtoehtoisia tulevaisuuden tiloja. Skenaariot ovat työkaluja, joiden avulla voidaan luoda visioita, Siivonen totesi. Esimerkiksi Turunmaalta kirjattiin neljä erilaista skenaariota. Siivosen mukaan ekologinen ja elinvoimainen saaristolaiskulttuuri saa kannatusta paikallisen väestön enemmistöltä. Lintukodossa puolestaan vallitsee hyvin perinteinen elämänmuoto, jossa kehitystä ei juuri tapahdu. Teknologiausko monipuolistaa elinkeinorakennetta ja vahvistaa imagoa, mutta jättää asukkaat ikään kuin ulkopuolelle. Globalisaation vaikutukset tuovat teknologista kasvua, mutta heikentävät paikallista identiteettiä. Velkuan saaristokokoukseen osallistui väkeä Hailuodosta, Vaasan saaristosta, Suomenlahdelta ja Turun saaristosta. Velkualle odoteltiin arvovaltaista vierasta, kun ympäristöministeri Stefan Wallinin piti saapua alustamaan keskustelua pienten saarten tulevaisuudesta. Hallitusneuvottelut pitivät ministerin kuitenkin Helsingissä. Vesa Penttilä 02.04.2007 |
Vakka-Suomen Sanomat